The Anarchy; 1135–1153 – Feuding Cousins and a Kingdom Teetering on the Brink

Vuonna 1135 Englannin kruunu joutui vakavaan kriisiin, kun kuningas Henrik I:n kuolema synnytti valtaistuimesta käydyn ankaran taistelun hänen tyttärensä Matildan ja veljenpoikansa Stefanin välillä. Tätä historiantuntijoilta “Anarchiana” (suom. anarkia) kutsuttua turbulenssin aikaa leimasivat sisällissodat, vallankumoukselliset taistelut ja jatkuva poliittinen epävarmuus, jotka heikensivät Englannin kuningaskuntaa lähes kahden vuosikymmenen ajan.

Kuolema ja Valtaistuimen Perimys

Kuningas Henrik I kuoli vuonna 1135, jättäen jälkeensä vaimonsa Adelizan ja tyttärensä Matildan, joka oli naimisissa Anjou’n kreivi Geoffroy Plantagenetin kanssa. Henrikin ainoa laillinen miespuolinen perijä oli kuollut nuorena, joten kruunun oikea perijä oli Matildi.

Vaikka Henrik I oli nimettänyt Matildan seuraajakseen, hän ei ollut kertonut tästä kaikille. Hänen veljenpoikansa Stefan Bloislainen, kuningas Vilhelm Valloittajan lapsenlapsenlapsi, katsoi myös olevansa sopiva kruununperijä. Stefan oli ovela poliitikko ja hän ryhtyi nopeasti liikkeelle kun kuningas Henrik kuoli.

Stefan saattoi kerätä kannatusta Englannin aatelille, jotka kokivat hänet vahvemmalta ja luotettavammalta hallitsijaksi kuin kaukainen ranskalainen Matildi. Kun Stefanin joukot saapuivat Lontooseen, hän julistettiin Englannin kuninkaaksi 22. joulukuuta 1135, ennen kuin Matildi ehti saapua maahan.

Sisällissota ja Viivastojen Taistelu

Matildan kannattajat eivät luovuttaneet, ja hän nousi vastarintaan Stefanin hallintoa vastaan. Englannin valtakunnassa alkoi verinen sisällissota, joka tunnetaan “Anarchiana”.

Matilda voitti Stefanin joukot useissa taisteluissa, mutta hän ei onnistunut kukistamaan häntä kokonaan. Hän hallitsi myös Englannin kuningatarta noin vuoden ajan, kunnes Stefan valtasi takaisin kruunun.

Seuraukset ja Vaikutus Englantiin

“Anarchia” oli katastrofi Englannille. Seudut kärsivät laajasta tuhosta, taloudella oli vakavia ongelmia ja monien ihmisten usko hallitsijaan oli horjuttu.

Vaikka Matildi lopulta hävisi taistelun, hän loi perustan Plantagenet-dynastialle Englannissa. Hänen poikansa Henrik II nousi kruununperijäksi Stefanin kuoltua vuonna 1154.

**Stefanin hallintoa leimasivat:

• Poliittisen epävarmuuden lisääntyminen

• Taloudellisen taantumien

• Yhteiskunnallinen levottomuus

• Kirkkojen ja luostarien valtaan nousu

Henkilöt: **

• Matildi (1102-1167): Henrik I:n tytär, Anjou’n kreivi Geoffroy Plantagenetin puoliso.

• Stefan Bloislainen (1096-1154): Kuningas Henrikin veljenpoika, kruunattiin Englannin kuninkaaksi vuonna 1135.

• Kuningas Henrik I (1068–1135): Englannin kuningas vuodesta 1100 lähtien.**

Anarchian vaikutus on edelleen havaittavissa Englannin historiassa: se oli katalyyttinä Plantagenet-dynastialle ja vahvisti Englannin monarkian perustaa.

Anarchiasta selvittiin lopulta, mutta sen jälkiä kannettiin Englannin historiassa pitkään. Sisällissota heikensi kuningaskuntaa, loi syvän jakauman yhteiskunnassa ja synnytti epävarmuutta monille vuosikymmenille.

Kuitenkin, Anarcian tragediasta nousi myös uusia alkuja: Plantagenet-dynastia, jonka perustaja oli Matildan poika Henrik II, hallitsi Englantia lähes 330 vuotta ja muutti kuningaskuntaa merkittävästi.